Kuopuksesta tuli keskimmäinen pienimmän synnyttyä. Lienee syytä muuttaa tapaa puhua lapsista. Olkoon siis esikoinen J, keskimmäinen E ja nuorin A tässä blogissa.

E:n ruoka-ainerajoitukset ovat edelleen tapetilla. Loppujenkin tulosten tultua tiedetään mikä tilanne suolistossa on. Sieltä on puuttunut hyvä bakteerikanta ja nyt asiaa korjataan mm. tehokkaan maitohappobakteerin avulla. Uusia ruokia ei ole pakettiin saatu mukaan juurikaan, mutta yleisvointi on kuitenkin kohentunut. Gluteiinittomista tuotteista ei ole löytynyt mitään uutta sopivaa. Esim. aitokaura on osoittautunut sopimattomaksi tattarin ja maissin ohella. Kaupan gluteiinittomat jauhoseokset ja leivät ovat siis mahdottomia. Uusien ruokien kokeileminen on hidasta, sillä jos jokin ei sovikaan, pakettia kasaillaan hyvä tovi. Pitäisi myös malttaa odottaa riittävän kauan jokaisen uuden ruoan kanssa, jotta voisi olla varma mikä oireet aiheuttaa. Vuohenmaitoa olemme testanneet muutamaan otteeseen ja asia on edelleen auki. Alkuun näytti hyvältä kun saimme käsittelemätöntä raakamaitoa. Kun saatavuus loppui ja vaihdoimme käsiteltyyn vuohenmaitoon, tilanne huononi ja vuohenmaito joutui sivuun. Yhden kokeilun aion vielä tehdä käsittelemättömällä vuohenmaidolla kun tilanne on tasainen ja mikäli se todella sopii kuten kahteen kertaan olen jo kuvitellut, täytyy varmaankin ruveta puuhaamaan omaa pientä vuohelaa.

Mitä enemmän olen E:n vatsavaivojen takia perehtynyt ruoka-asioihin, sitä vakaammin olen tullut siihen lopputulokseen, ettei nykyinen, kaupassa myytävä teollisesti käsitety ruoka, ole ihmisen keholle kovinkaan sopivaa ravintoa. Kaupan tarjonnassa valitettavan moni tuote on tavalla tai toisella käsiteltyä, myös sillä terveelliseksi mielletyllä vihannes- ja hedelmäosastolla. Jostain syystä toiset tuntuvat kestävän ravinnon manipuloinnin paremmin kuin toiset. Yleispäteviä syytä tähän on varmaan mahdotonta löytää, mutta pidän sitä toissijaisena asiana. Tärkeintä on löytää jokaiselle sellainen energiantankkausmuoto, joka edistää hyvinvointia eikä päinvastoin. Koska oman lapsen tilanne on vaatinut uusien näkökulmien etsimistä, ajatuksenjuoksuni on lähtenyt sellaisille raiteille, josta sitä on vaikea enää kääntää. Haluan tarjota lapsille puhdasta ruokaa, joka on mahdollisimman vähän käsiteltyä. Toisin sanottuna mitä suuremman osan syömisistään voisi tuottaa itse, sen parempi. Onneksi kananmunat ja lihapuoli alkavat olla hyvissä kantimissa. Talven aikana täytyy hioa kasvimaasuunnitelmat siten, että seuraavan talven varalle riittää säilöttävää.

Seuraavassa mielenkiintoinen kirjoitus ravinnon merkityksestä suhteessa sairauksiin. http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/